Hormonaalinen ehkäisy ei säännöllistä kuukautiskiertoa vaan lopettaa sen

Hormonaalista ehkäisyä voidaan käyttää säännöllistämään kuukautiskiertoa” on ehkä räikein epärehellinen väittämä, jota lääkkeellisistä ehkäisyvalmisteista levitetään. Yhdistelmäehkäisypilleri tuli markkinoille 1960-luvun alussa. Tuolloin pillereihin suunniteltiin taukoviikko, jonka avulla saatiin aikaan kuukautisvuotoa muistuttava välivuoto. Tämän arveltiin vakuuttavan naiset siitä, että he eivät olleet raskaana ja lieventävän naisten epäluuloja uutta keksintöä kohtaan: välivuoto antoi ymmärtää, että lääke ei vaikuttanut kuukautiskiertoon. Tämä ei tietenkään pitänyt paikkaansa, sillä ehkäisypilleri ehkäisi raskautta nimenomaan estämällä kuukautiskiertoa tapahtumasta ollenkaan, ja niin se tekee edelleen.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet (pillerit, rengas, laastari) estävät aivolisäkkeen tuottamien, munasarjojen toimintaa säätelevien hormonien erityksen. Munasarjat eivät siis näitä valmisteita käytettäessä toimi normaalisti, munasoluja ei kypsy, ovulaatiota ei tapahdu eikä kuukautisvuotoa tule. Lääkkeellisesti luotava välivuoto luo illuusion säännöllisestä kuukautiskierrosta kun todellisuudessa nämä lääkkeet aikaansaavat vakavan hormonaalisen epätasapainotilan, jossa niin estrogeenin, progesteronin kuin testosteroninkin tuotanto häiriintyy. Nämä hormonit vaikuttavat joka puolella kehoa, eikä hedelmällisyys siis ole suinkaan ainoa kehon toiminto, johon ehkäisyvalmisteet vaikuttavat. Ehkäisyvalmisteet häiritsevät paitsi hedelmällisyyttä, myös muun muassa immuunipuolustuksen, aineenvaihdunnan, sydän- ja verenkiertoelimistön sekä aivojen toimintaa ja siksi naisten raportoimat sivuvaikutuksetkin ovat hyvin moninaisia.

Myös pelkkää progestiinia sisältävät valmisteet (minipilleri, kapseli, kierukka) häiritsevät hormonitoimintaa ja sitä kautta lukuisia kehon toimintoja. Ovulaatio estyy valtaosalla myös progestiinivalmisteita käytettäessä. Myös hormonikierukan, jonka usein väitetään vaikuttavan vain paikallisesti kohdun limakalvolla, on todettu vaikuttavan aivolisäkkeen ja munasarjojen toimintaan.

Kirjallisuutta:

Jonathan Eig (2015). The Birth of the Pill: How Four Crusaders Reinvented Sex and Launched a Revolution. W. W. Norton Company.

Susan Rako (2003). No More Periods?: The Risks of Menstrual Suppression and Other Cutting-Edge Issues About Hormones and Women’s Health. Harmony.

Baerwald, Angela Renee (2003). Human ovarian follicular dynamics during natural menstrual cycles and oral contraception cycles. https://ecommons.usask.ca/handle/10388/etd-07252008-083010 

Y. Zimmerman et al (2014). The effect of combined oral contraception on testosterone levels in healthy women: a systematic review and meta-analysis. Human Reproduction Update 2014 Jan; 20(1): 76–105.

Panzer, Claudia et al. (2006). Impact of oral contraceptives on sex hormone-binding globulin and androgen levels: a retrospective study in women with sexual dysfunction. The journal of sexual medicinevol. 3, no. 1 (January 2006), p. 104-113.

Prior JC. (2014). Progesterone within ovulatory menstrual cycles needed for cardiovascular protection- an evidence-based hypothesis. Journal of Restorative Medicine2014; 3:85-103.

Johannes Hertel et al. (2017) Evidence for Stress-like Alterations in the HPA-Axis in Women Taking Oral Contraceptives. Scientific Reports 7, Article number: 14111(2017).

Niklas Zethraeus et al. (2017) A first-choice combined oral contraceptive influences general well-being in healthy women: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Fertility and SterilityMay 2017, Volume 107, Issue 5, Pages 1238–1245. 

Charlotte Wessel  Skovlund, Lina Steinrud  Mørch, Lars Vedel  Kessing, Øjvind  Lidegaard,  MD (2016). Association of Hormonal Contraception With Depression. JAMA Psychiatry. Published online September 28, 2016.

Gregory ST et al. (2018). Hormonal Contraception, depression, and Academic Performance among females attending college in the United States. Psychiatry Research 2018 Dec;270:111-116. 

William V. Williams (2017). Hormonal contraception and the development of autoimmunity: A review of the literature. Linacre Qarterly2017 Aug; 84(3): 275–295. 

Fichorova RN, et al. (2015). The contribution of cervicovaginal infections to the immunomodulatory effects of hormonal contraception. mBio6(5):e00221-15. 

Brinton LA, Daling JR, Liff JM, Schoenberg JB, Malone KE, Stanford JL, et al.(1995).  Oral Contraceptives And Breast Cancer Risk Among Younger Women.  J Natl Cancer Inst1995;87:827-35.

Pletzer, B. A., & Kerschbaum, H. H. (2014). 50 years of hormonal contraception-time to find out, what it does to our brain. Frontiers in neuroscience8, 256.

Milsom I, Korver T (2008). Ovulation incidence with oral contraceptives: a literature review. J Fam Plann Reprod Health Care.2008;34(4):237.

Stella D’Arpe et al. (2016). Ovarian function during hormonal contraception assessed by endocrine and sonographic markers: a systematic review. Reproductive BioMedicine Online (2016) 33, 436–448.

Jennifer M. Gierisch et al. (2013). Oral Contraceptive Use and Risk of Breast, Cervical, Colorectal, and Endometrial Cancers: A Systematic Review.  Cancer Epidemiol Biomarkers Prev; 22(11); 1931–43. 

Ione Barbosa et al. (1990). Ovarian function during use of a levonorgestrel-releasing IUD. Contraception July 1990 42(1).

Ione Barbosa et al. (1995) Ovarian function after seven years’ use of a levonorgestrel IUD. Advances in Contraception,1995;11:85-95.