Jos luonnollisen ehkäisyn menetelmistä Suomessa puhutaan, niin yleensä on kyseessä vain maininta siitä, miten luonnollinen ehkäisy “ei toimi”. Kun kuulet seuraavan kerran tämän väittämän niin ole hyvä ja kysy, mistä luonnollisen ehkäisyn menetelmästä puhutaan. Sellaista menetelmää kuin “luonnollinen ehkäisy” ei nimittäin ole olemassa, aivan niin kuin ei ole olemassa “keinotekoinen ehkäisy” -menetelmääkään. Sen sijaan on olemassa kokoelma luonnollisen ehkäisyn menetelmiä, joiden luotettavuus vaihtelee aivan niin kuin on olemassa kokoelma keinotekoisen ehkäisyn menetelmiä, joiden luotettavuus myös vaihtelee. Luonnollisen ehkäisyn menetelmiin kuuluvat modernit kiertotietoisuuteen perustuvat menetelmät, joista moni on luotettavuudessaan vertailukelpoinen esimerkiksi ehkäisylääkkeiden eli hormonaalisen ehkäisyn kanssa. Kun ehkäisymenetelmiä vertaillaan keskenään, on tärkeä ottaa huomioon ero täydellisen käytön (menetelmä ymmärretään oikein ja sitä käytetään täysin ohjeiden mukaisesti) ja tyypillisen käytön (menetelmää ei välttämättä ole ymmärretty oikein tai sitä saatetaan käyttää väärin joko tarkoituksella tai vahingossa) välillä ja pitää huoli, ettei esimerkiksi vertaile jonkin menetelmän täydellistä käyttöä toisen menetelmän tyypilliseen käyttöön.
Luonnollisen ehkäisyn menetelmiksi luetaan yleensä kiertotietoisuuteen perustuvat menetelmät, laktationaalinen amenorrea -menetelmä (LAM) ja keskeytetty yhdyntä. Kiertotietoisuuteen perustuvia menetelmiä ovat symptotermaaliset menetelmät kuten Justisse ja Sensiplan, kohdunkaulan liman kartoittamiseen perustuvat menetelmät kuten Billings, Creighton ja Two Day-menetelmä, lämpötilaan perustuvat menetelmät kuten Natural Cycles -sovellus tai ehkäisytietokone Lady Comp, symptohormonaaliset menetelmät kuten Marquette ja yksinkertainen kohdunkaulan liman havainnoimiseen perustuva Two Day -menetelmä sekä kalenterimenetelmät kuten Standard Days Method. Kiertotietoisuuteen perustuvista menetelmistä luotettavimpia näyttäisivät olevan symptotermaaliset kiertotietoisuuteen perustuvat menetelmät: saksalaisissa tutkimuksissa Sensiplan-menetelmän on todettu olevan täydellisellä käytöllä 99,4-99,6% ja tyypillisellä käytöllä 97,8-98,4% luotettava¹. Symptotermaaliset menetelmät ylipäänsä ovat tutkimuksissa olleet täydellisellä käytöllä 97,6–99,6 % luotettavia ja tyypillisellä 86,8–98.2 %¹. Pelkästään kohdunkaulan liman kartoittamiseen perustuvat menetelmät ovat tutkimuksissa olleet täydellisellä käytöllä 96,9–98,9 % luotettavia ja tyypillisellä käytöllä 77,2–96 % luotettavia¹.
Suurin osa tutkituista menetelmistä on ns. luonnollisen perhesuunnittelun menetelmiä (Natural Family Planning/NFP) joiden takana oleva kouluttava taho on usein katolilaisiin arvoihin nojaava ja opetus saattaa siksi olla rajattu naimisissa oleville heteropareille ja esimerkiksi kondomin käyttöä, vaihtoehtoisia seksuaalisen kanssakäymisen muotoja tai raskauden keskeytystä ei ehkä pidetä hyväksyttyinä. Ei-uskonnollisessa kontekstissa opetettavien menetelmien tutkimukseen ei ole ollut juurikaan rahoitusta saatavilla, joten näiden menetelmien luotettavuus päätellään vastaavien luonnollisen perhesuunnittelun menetelmien luotettavuuden pohjalta. Erittäin tärkeää on huomata, että kaikkien menetelmien luotettavuutta on arvioitu tutkimuksissa, joissa menetelmien opetteluun ja käyttöön on saatu tukea ko. menetelmien sertifioiduilta kouluttajilta, osallistujat eivät ole vain lukeneet kirjaa, nettisivuja tai ladanneet sovellusta. Suhteellisesti vähiten luotettava luonnollisen ehkäisyn menetelmä on keskeytetty yhdyntä, joka on täydellisellä käytöllä 96% ja tyypillisellä käytöllä 82% luotettava (tosin tutkimus keskeytetyn yhdynnän osalta on puutteellista)².
Keinotekoisen ehkäisyn menetelmiä ovat hormonivalmisteet kuten ehkäisypillerit, -kapseli, -ruiske ja -kierukka, kuparikierukka, estemenetelmät kuten kondomi, pessaari ja ehkäisysieni, spermisidit ja sterilisaatio. Näistä menetelmistä luotettavin on miehen sterilisaation eli vasektomia, joka on täydellisellä käytöllä 99.9% ja tyypillisellä 99,85,% luotettava menetelmä ehkäistä raskautta kun taas vähiten luotettavin on pelkän sperimisidin käyttö: 82% täydellisellä ja 72% tyypillisellä käytöllä². Tiesitkö esimerkiksi, että ehkäisypillerien luotettavuus tyypillisellä käytöllä on 93% ja kondomin 87%² eli moni kiertotietoisuuteen perustuva menetelmä näyttäisi tyypillisellä käytöllä kestävän vertailua näihin yleisesti käytössä oleviin menetelmiin. Tyypillisen käytön indeksin määrittely luonnollisen ehkäisyn menetelmien kohdalla on tosin haasteellista, koska niiden vähäisen käytön vuoksi tyypillistä käyttöä ei ole voitu arvioida väestötasolla samoin kuin keinotekoisen ehkäisyn menetelmiä. Tyypillisen käytön indeksit on siis saatu menetelmien luotettavuutta arvioivissa tutkimuksissa. Usein käytetty luku 76% ei tyypillisen käytön indeksinä kerro yksittäisten menetelmien luotettavuudesta, sillä se on saatu väestötason tutkimuksessa, jossa on niputettu yhteen kaikki mahdolliset hedelmällisen ajan tunnistamiseen käytetyt menetelmät (niin kalenteri- kuin kiertotietoisuusmenetelmät kuin mikä tahansa itse keksitty tapa tunnistaa hedelmällinen aika) ja jossa suurin osa kilmoitti käyttäneensä nimenomaan jonkinlaista kalenteri/rytmi-menetelmää³. Menetelmien yleistyminen mahdollistaisi niiden luotettavuuden tarkastelun myös väestötasolla.
“Luonnollinen ehkäisy ei toimi” on yhtä järjetön väite kuin “Keinotekoinen ehkäisy toimii”, sillä ehkäisymenetelmän luotettavuus ei riipu siitä kumpaan kategoriaan se kuuluu. Jos siis haluat asiantuntevasti keskustella ehkäisymenetelmien luotettavuudesta, suosittelen ensin tutustumaan eri menetelmistä tehtyyn tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Tätä suosittelen erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille, jotka keskustelevat asiakkaidensa kanssa näiden ehkäisyvaihtoehdoista: olisi korkea aika saada modernit luonnollisen ehkäisyn menetelmät osaksi ehkäisyneuvontaa. Ainoastaan tuntemalla kaikki vaihtoehdot voimme tehdä todellisia tietoon perustuvia päätöksiä.
Lähteet päivitetty 30.1.2023
Lähteet:
- Peragallo Urrutia, R., Polis, C. B., Jensen, E. T., Greene, M. E., Kennedy, E., & Stanford, J. B. (2018). Effectiveness of Fertility Awareness-Based Methods for Pregnancy Prevention: A Systematic Review. Obstetrics and gynecology, 132(3), 591–604. https://doi.org/10.1097/AOG.0000000000002784.
- Trussell, J., Aiken. A.R.A., Micks, E., Guthrie, K.A. (2018). Efficacy, safety, and personal considerations. In Hatcher, R.A., Nelson, A.L., Trussell, J., Cwiak, C., Cason, P., Policar, M.S., Edelman. A., Aiken. A.R.A., Marrazzo. J., Kowal. D., (Eds.). Contraceptive technology. 21st ed. Ayer Company Publishers, Inc.
- Turner, J,. (2020). Misrepresentation of contraceptive effectiveness rates for fertility awareness methods of family planning. Journal of Obstetrics and Gynaecology Research, 47(7), pp.1-7. https://doi.org/10.1111/jog.14593