Oletko kuullut kiertotietoisuudesta eli Fertility Awareness -menetelmistä? Jos et, et ole yksin. Vaikka kiertotietoisuuteen perustuvia menetelmiä on kehitetty ja käytetty jo 1950-luvulta lähtien, on niiden opetus ja käyttö ollut pikälti marginaalissa aivan meidän päiviimme saakka. Kiertotietoisuuteen perustuvat menetelmät mahdollistavat kuukautiskierron tapahtumien tarkan kartoittamisen ja niitä käytetään paitsi luonnollisina ehkäisymenetelminä myös apuna raskauden suunnittelussa ja yrittämisessä sekä niin lisääntymis- kuin kokonaisterveydenkin tilan seuraamisessa. Kaikki menetelmät perustuvat tiettyjen kehon merkkien havainnointiin, mutta ne eroavat tarkkuudessaan ja merkintätavoissaan ja siten myös siinä, kuinka tarkkaa tietoa ne antavat hedelmällisyydestä sekä kuukautiskierron ja koko kehon terveydestä.
Kiertotietoisuus ja raskauden ehkäisy
Kiertotietoisuuteen perustuvat menetelmät opettavat havainnoimaan tieteellisesti todistettuja biomarkkereita eli kehon merkkejä, joita ovat ensisijaisesti kohdunkaulan lima, kehon peruslämpötilan muutos ja tarvittaessa kohdunsuulla tapahtuvat muutokset. Näiden merkkien pävittäinen havainnointi ja kartoittaminen mahdollistavat hedelmällisen ajan tarkan tunnistamisen. Siinä missä mieskeho on hedelmällinen koko ajan, naiskeho on hedelmällinen vain joitakin päiviä kussakin kierrossa, mikä tarkoittaa sitä että 70-80% ajasta raskaus ei ole mahdollinen. Hedelmällisen ajan tunnistaminen antaa mahdollisuuden päättää mitä hedelmällisyydellään tekee, siksi menetelmiä voidaan käyttää niin raskauden ehkäisyyn (yhdyntää vältetään hedelmällisenä aikana) tai raskauden yrittämiseen (yhdynnät ajoitetaan hedelmälliseen aikaan).
Täydellisellä käytöllä tiedämme monien kiertotietoisuuteen perustuvien menetelmien vertautuvan ehkäisyvarmuudessaan esimerkiksi lääkkeellisiin ehkäisymenetelmiin eli olevan yli 99% luotettavia menetelmiä raskauden ehkäisyyn, mutta viime kädessä luotettavuuden ratkaisee menetelmän käyttäjä: tietoinen säännöistä poikkeaminen ja riskien ottaminen johtavat todennnäköisemmin raskauteen kuin monien muiden menetelmien kohdalla. Siinä missä hormonaalinen ehkäisy tekee naisen väliaikaisesti hedelmättömäksi tukahduttaessaan kehon oman hormonitoiminnan ja estemenetelmät ehkäisevät raskautta estämällä siittiöiden ja munasolun kohtaamisen, kiertotietoisuus ei itsessään estä raskautta vaan tarkka tieto hedelmällisestä ajasta antaa käyttäjälleen mahdollisuuden välttää raskaaksitulo ilman hedelmällisyyden tukahduttamista. Parhaassa tapauksessa kierron kartoittaminen auttaa arvostamaan omaa hedelmällisyyttä riippumatta siitä onko raskaus suunnitelmissa tulevaisuudessa vai ei.
Apua raskauden suunnitteluun
Tutkimusten mukaan yllättävän suuri osa raskautta yrittävistä pariskunnista ei tiedä, milloin nainen on hedelmällinen ja milloin ei. Jos yhdynnät ajoitetaan esimerkiksi virheellisten laskelmien perusteella aina kierron hedelmättömään aikaan, on raskauden alkaminen mahdotonta ja raskautta voidaan yrittää pitkäänkin siinä onnistumatta. Kiertotietoisuus antaa mahdollisuuden tietää luotettavasti milloin hedelmällinen aika alkaa ja loppuu ja ajoittaa yhdynnät päiville, jolloin raskaus on todennäköisin. Kiertoaan kartoittava tietää usein olevansa raskaana ilman raskaustestiäkin ja tietää myös tarkalleen milloin raskaus on saanut alkunsa.
Yhä useampi pariskunta kärsii modernissa maailmassa lapsettomuudesta, ja yhä useammin lapsettomuus määritellään ”selittämättömäksi”. Kun kierron kartoittamista käytetään diagnostisena työkaluna, löytyy monelle selittämättömälle lapsettomuudelle syy. Kyvyttömyys tulla raskaaksi voi olla korjattavissa esimerkiksi elämäntapa- ja ruokavaliomuutoksilla, toisinaan taustalla olevat syyt ovat moniuloitteisia ja niiden korjaaminen haastavampaa. Kierron kartoittaminen antaa arvokasta tietoa kehon toiminnasta, terveydestä ja hedelmällisyydestä: kun ymmärretään mistä hedelmättömyys kertoo, mahdollistuu myös hedelmällisyyden palauttaminen kokonaisvaltaisin keinoin.
Kuukautiskierto ja kokonaisterveys
Kiertotietoisuus antaa mahdollisuuden paitsi luotettavaan hormonittomaan ehkäisyyn ja raskauden suunnitteluun, myös uudenlaiseen kehonlukutaitoon, voimaantumiseen ja vastuun ottamiseen omasta teveydestä. Kuukautiskierto on olennainen osa hedelmällisessä iässä olevan naiskehon toimintaa. Yhteiskunnassamme kuukautiskierto käsitetään usein vain lisääntymiseen liittyvänä toimintona, minkä johdosta sen terveyteen ei juurikaan kiinnitetä huomiota muutoin kuin raskautta yrittäessä tai silloin kun kuukautiskierron häiriintyminen tuottaa vakavia oireita. Yhteiskunnassamme on myös yleistä lopettaa kuukautiskierto ehkäisylääkkeillä ilman, että otetaan huomioon kuukautiskierron lopettamisen seurauksia koko kehon toiminnalle. Kiertotietoisuuden opettelu alkaa siitä, että ymmärrämme mitä kuukautiskierron aikana tapahtuu ja mikä merkitys kierron tapahtumilla on paitsi hedelmällisyydellemme myös terveydellemme. Säännöllinen ovulaatio on olennainen osa naiskehon hormonitoimintaa: ennen ovulaatiota kypsyvät munarakkulat tuottavat estrogeenia ja ovulaation jälkeen muodostuva keltarauhanen tuottaa progesteronia. Tarvitsemme sekä estrogeenia että progesteronia lukuisiin kehon toimintoihin. Estrogeeni ja progesteroni toimivat yhdessä tasapainottaen ja täydentäen toistensa vaikutuksia, siksi on niin hedelmällisyyden kuin kokonaisterveydenkin kannalta tärkeää että niiden keskinäinen suhde on tasapainossa. Myös hedelmällisyys on osa terveen kehon toimintoja vaikka monet meistä ovatkin tottuneet näkemään sen merkityksettömänä muutoin kuin raskautta yrittäessä. Hedelmättömyyttä tarkastellaan usein ikäänkuin irrallisena ongelmana, jota voidaan hoitaa lisääntymisteknologioiden avulla, mutta niin hedelmällisyys kuin hedelmättömyyskin ovat sidoksissa kokonaisterveyteemme.
Syklinen naiskeho
Koska kuukautiskierto on ikkuna terveyteen, kierron kartoittaminen on arvokas työkalu selvitettäessä mistä kiertoon liittyvät häiriöt ja mahdollisesti muutkin terveysongelmat johtuvat. Vaikka yksilöllistä vaihtelua on runsaasti, mikä tahansa kierto ei ole normaali tai terve. Kierron tapahtumille on määriteltävissä tietyt parametrit, joista tapahtuvat toistuvat poikkeamat kertovat siitä, että ihminen ei ole terve ja tasapainossa. Kiertoaan kartoittava tietää kuinka oma kierto vastaa esimerkiksi normaaleja kuukautisten pituudelle ja runsaudelle, kohdunkaulan liman ja kuivan ajan suhteelle, peruslämpötilalle ja kierron eri vaiheiden pituudelle määriteltäviä parametreja ja voi siten saada tietoa siitä, onko kierto normaali vai herättääkö jokin kierron tapahtumissa huolta lisääntymisterveyden tilasta. Kuukautiskierron tai minkään siihen liittyvän ei kuulu aiheuttaa kipua tai tuskaa. Jos jonkin kierron vaiheen aikana ilmenee normaalia elämää häiritseviä tai lääkitystä vaativia oireita, tulisi niiden syyt selvittää eikä kuitata osana naiskehon luonnollista arvaamattomuutta. Apua oreiden taustalla olevien ongelmien tunistamiseen ja ratkaisemiseen tulisi olla saatavilla, ainoa vaihtoehto ei saisi olla terveydellisistä ongelmista kertovien oireiden tukahduttaminen esimerkiksi ehkäisylääkkeillä.
On tärkeää muistaa se tosiasia, että kierron aikana tapahtuvat hormonaaliset vaihtelut vaikuttavat koko kehon toimintaan: naiskeho elää jatkuvassa syklisessä muutoksessa. Tämä ei ole merkki naiskehon heikkoudesta vaan sen vahvuus. Yhteiskunnassamme ei ole totuttu ottamaan huomioon naiskehon syklistä luonnetta, mutta kierron eri vaiheissa tapahtuva jatkuva muutos niin kehon kuin mielen ja tietoisuudenkin tasolla on normaalia ja on myös normaalia tuntea sen vaikutukset omassa elämässä. Kiertotietoisuus voi auttaa tunnistamaan ja hyväksymään nämä muutokset, sillä naiskehon syklisyyden aiheuttamien muutosten vastustaminen itsessään voi tuoda mukanaan oireita, jotka koemme häiritsevinä ja toisaalta muutosten tunnistaminen auttaa järjestämään omaa elämää eri vaiheisiin liityvien vahvuuksien mukaan, niissä rajoissa kuin se vallitsevassa järjestelmässä on mahdollista. Kiertotietoisuuteen perustuvat menetelmät rohkaisevatkin kehotietoisuuteen ja kehon lukutaitoon jatkuvana kasvu- ja oppimisprosessina ja voivat myös toimia sysäyksenä yhteiskunnalliselle muutokselle.
Kirjallisuutta:
- Hatcher RA, Nelson Al, Trussel J, Cwiak C, Cason P, Policar MS, Edelman A, Aiken ARA, Marrazzo J,Kowal D, (toim). Contraceptive Technology. 21st edition. New York, NY: Ayer Company Publishers, Inc. 2018.
- Jane Knight. The Complete Guide to Fertility Awareness. UK: Routledge 2016.
- Trussell, James (2011) Contraceptive failure in the United States. Contraception 83 2011, 397–404. 2011.
- Manhart MD, Duane M, Lind A, Sinai I, Golden-Tevald J (2013). Fertility awareness-based methods of family planning: a review of effectiveness for avoiding pregnancy using SORT. Osteopathic Family Physician 5(1): 2-8.
- Malarcher S, Spieler J, Fabic MS, Jordan S, Starbird EH, Kenon C. Fertility awareness methods: distinctive modern contraceptives. Global Health: Science and Practice 2016, 4 (1): 13-15.
- Fehring RJ, Schneider M, Barron ML, et al. Influence of motivation on the efficacy of natural family planning.MCN, the American Journal of Maternal Child Nursing 2013; 38: 352–358.
- Thijssen, A., Meier, A., Panis, K., & Ombelet, W. (2014). Fertility Awareness-BasedMethods and subfertility: a systematic review. Facts, views & vision in ObGyn, 6(3), 113–123.
- Frank-Herrmann P, Jacobs C, Jenetzjy F, Goth C, Piper C, Baur S, Freude G, Goeckenjan M, Strowitzki T (2017). Natural conception rates in subfertile couples following fertility awareness training. Archives of Gynecology and Obstetrics 2017; 296: 1015-1024.