Kehittyvä keho ja ehkäisylääkkeet

Tiesitkö, että puberteetissa tapahtuvia muutoksia stimuloivat aivolisäkkeen erittämät hormonit FSH ja LH? Näiden hormonien vaikutuksesta lisääntymisjärjestelmä alkaa kypsyä ja keho käydä läpi muutosta lapsesta aikuiseksi. Naiskehossa tämä tarkoittaa myös munasarjojen hormonitoiminnan ja siten kuukautiskierron alkamista. Kuukautisten alettua on tyypillistä, että ovulaatio tapahtuu epäsäännöllisesti, minkä seurauksena kuukautiskierto voi olla epäsäännöllinen, osa kierroista on usein anovulatorisia ja kuukautisvuoto tavallista runsaampaa useamman vuoden ajan ennen kuin hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja munasarjojen kommunikaatio vakiintuu (1, 2). Munasarjojen erittämät hormonit stimuloivat osaltaan kudosten ja kehon toiminnan kehittymistä ja kypsymistä, muun muassa aivojen rakennetta ja toimintaa (3 ,4, 5, 6).

Nuorille naisille on jo useampien vuosikymmenien ajan suositeltu ehkäisylääkkeitä paitsi estämään raskauksia myös säännöllistämään kiertoa ja helpottamaan kuukautisia. Ehkäisylääkkeet eivät kuitenkaan säännöllistä kuukautiskiertoa vaan pääsääntöisesti lopettavat sen kokonaan. Lääkkeet nimittäin estävät aivolisäkkeen hormonien eritystä ja siten myös munasarjojen hormonitoimintaa. Ehkäisylääkkeiden vaikutusta lisääntymisjärjestelmän ja koko kehon kehitykseen ei tutkittu lainkaan ennen kuin niitä alettiin käyttää laajamittaisesti vaiheessa, jossa hormonitoiminta on vasta kehittymässä. Vasta aivan viime vuosina on ilmestynyt tutkimuksia, jotka antavat viitteitä siitä, mitä lääkkeet kehittyvässä kehossa saavat aikaan. Edelleenkään emme tiedä läheskään tarpeeksi siitä, millaisia mahdollisesti pitkäaikaisia vaikutuksia ehkäisylääkkeiden käytöllä läpi puberteetin on.

Miten munasarjojen hormonitoiminnan lopettaminen ja aivolisäkkeen hormonierityksen häiritseminen siis vaikuttaa niihin lukuisiin muutoksiin, joihin hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja munasarjojen hormonien on tarkoitus osallistua lapsen kehon muuttuessa aikuisen kehoksi? Ja toisaalta: miten synteettiset hormonit osaltaan ohjaavat kehittymässä olevan kehon toimintaa? Vastaus on, että me emme oikeastaan tiedä. Se vähä tutkimus mitä aiheesta on, kertoo meille ainakin, että ehkäisylääkkeiden käyttö vähentää nuorilla naisilla harmaan aineen määrää aivoissa (7) ja lisää elinikäistä masennusriskiä (8). Ehkäisylääkkeet myös näyttäisivät pienentävän klitorista ja vähentävät sen tuntoherkkyyttä (9). Lisäksi tiedämme, että ehkäisylääkkeet altistavat kehittyvän rintakudoksen soluvaurioille (10) ja kehittyvän kohdunkaulan solukon HPV:n aikaansaamille vaurioille (11, 12, 13).

Miten ehkäisylääkkeiden vaikutukset näkyvät yhteiskunnallisella tasolla? Jos ehkäisylääkkeiden käyttö vaikuttaa muun muassa aivojemme kehitykseen ja seksuaalisen nautinnon kokemukseen juuri silloin kun ajattelumme ja identiteettimme muuttuu ja kehittyy ja alamme vasta tutustua seksuaalisuuteemme, on mahdollista että lääkkeiden vaikutuksista tulee osa identiteettiämme. On mahdollista, että vasta lääkkeiden käytön lopetettuamme, kenties 10, 15 tai 20 vuoden jälkeen huomaamme että se kuka olemme kuvitelleet olevamme kaikki nämä vuodet onkin ollut lääkkeiden vaikutuksen alainen minä. Olen kuullut mm. seuraavanlaisia kuvauksia siitä, miltä lääkkeiden lopettaminen vuosien jälkeen tuntuu:

“Oli kuin joku olisi laittanut valot päälle.”

“Oli kuin minua ympäröinyt pilvi olisi haihtunut”

“Oli kuin maailma olisi yhtäkkiä ollut värikkäämpi kuin aikaisemmin.”

“Oli kuin ajatukset ja tunteet olisivat syventyneet.”

“Kaikki alkoi tuntua paljon moniulotteisemmalta.”

“Yhtäkkiä ymmärsin, että seksiä voi oikeasti himoita.”

Ymmärtämättömyytemme kuukautiskierron merkityksestä kehon kokonaistoiminnalle on johtanut tilanteeseen, jossa ehkäisylääkkeet ovat laajamittaisesti käytössä jo puberteetti-ikäisillä ilman, että olisi pysähdytty edes pohtimaan sitä mahdollisuutta, että kuukautiskierron lopettamisella kriittisessä kehitysvaiheessa voisi olla seurauksia yksilön kehitykselle ja pitkäaikaisterveydelle. Tämä kuvastaa syvälle juurtunutta virheellistä käsitystä siitä, että naiskeholle erityiset kehon osat ja toiminnot ovat ikään kuin ylimääräisiä ja merkityksellisiä ainoastaan lisääntymisen kannalta. Tätä ajattelutapaa seuraten voidaan esimerkiksi kuukautiskierto poistaa uskoen, ettei hormonitoiminnan häiritsemisellä ole vaikutuksia ihmiseen kokonaisuutena. Tarvitsemme kuitenkin kuukautiskiertoa muuhunkin kuin lisääntymiseen.

Kuukautiskierron lopetettamista käytetään puberteetti-ikäisillä usein hoitona erilaisiin kiertoon liittyviin oireisiin. Oireiden tukahduttaminen ei kuitenkaan hoida syitä niiden taustalla ja lääkkeitä käytettäessä jäävät kehollisesta epätasapainosta kertovat oireet huomioimatta. Mikä tahansa ei ole normaalia puberteetissakaan ja kuukautiskiertoon liittyvien haasteiden syyt tulisi aina tutkia, ei piilottaa ehkäisylääkkeillä.

On selvää, että ehkäisylääkkeet tarjoavat tehokkaan ja helpon tavan ehkäistä ei-toivottuja raskauksia nuorten keskuudessa. Yhä enenevässä määrin suositellaan jo hyvin nuorille ehkäisymenetelmäksi pitkävaikutteisia ehkäisylääkkeitä kuten kierukkaa ja kapselia, jotka ammattilainen asentaa paikoilleen eikä nuori voi sen jälkeen omalla toiminnallaan vaikuttaa ehkäisymenetelmän luotettavuuteen. Itse haluaisin tulevaisuudessa kuitenkin elää maailmassa, jossa lääkkeellisesti aikaansaatu nuorten hedelmättömyys ei ole itsestäänselvä suositus vaan resursseja käytetään siihen, että nuoret oppivat ottamaan vastuun omasta kehostaan ja hedelmällisyydestään. Toivon, että tulevaisuudessa nuorille tarjotaan kaikki ehkäisyn vaihtoehdot, siis myös Fertility Awareness -menetelmien opetusta, joista monet voivat ammattilaisen tuella opeteltuna ja oikein käytettyinä olla yhtä luotettavia menetelmiä raskauden ehkäisyyn kuin monet ehkäisylääkkeet.

Viitteet:

1. Sun, B. Z., Kangarloo, T., Adams, J. M., Sluss, P. M., Welt, C. K., Chandler, D. W., Zava, D. T., McGrath, J. A., Umbach, D. M., Hall, J. E., … Shaw, N. D. (2018). Healthy Post-Menarchal Adolescent Girls Demonstrate Multi-Level Reproductive Axis Immaturity. The Journal of clinical endocrinology and metabolism, 104(2), 613-623. 
2. Herting, M.M., Gautam, P., Spielberg, J.M., Kan, E., Dahl, R.E. and Sowell, E.R. (2014). The role of testosterone and estradiol in brain volume changes across adolescence: A longitudinal structural MRI study. Hum. Brain Mapp., 35: 5633-5645.
3. Cheryl L. Sisk (2017). Development: Pubertal Hormones Meet the Adolescent Brain. Current Biology 27 ( 14), R706-R708.
4. Megan M. Herting, Emily C. Maxwell, Christy Irvine, Bonnie J. Nagel (2012).The Impact of Sex, Puberty, and Hormones on White Matter Microstructure in Adolescents. Cerebral Cortex, Volume 22, Issue 9, September 2012, Pages 1979–1992.
5. Jiska S. Peper, Rachel M. Brouwer, Hugo G. Schnack, G. Caroline van Baal, Marieke van Leeuwen, Stéphanie M. van den Berg, Henriëtte A. Delemarre-Van de Waal, Dorret I. Boomsma, René S. Kahn, Hilleke E. Hulshoff Pol (2009). Sex steroids and brain structure in pubertal boys and girls. Psychoneuroendocrinology, Volume 34, Issue 3. Pages 332-342, ISSN 0306-4530.
6. Nina Lisofsky, Michaela Riediger, Jürgen Gallinat, Ulman Lindenberger, Simone Kühn. Hormonal contraceptive use is associated with neural and affective changes in healthy young women. NeuroImage 134 (2016) 597–606. 
7. Anderl C, et al. (2020). Oral contraceptive use in adolescence predicts lasting vulnerability to depression in adulthood. Journal of Child Psychology and Psychiatry, and Allied Disciplines 61 (2), 148-156. 
8. Battaglia, C et al. (2014). Clitoral vascularization and sexual behavior in young patients treated with drospirenone-ethinyl estradiol or contraceptive vaginal ring: a prospective, randomized, pilot study. Journal of sexual medicine 11(2):471-80.
9. Brinton LA, Daling JR, Liff JM, Schoenberg JB, Malone KE, Stanford JL, et al. Oral Contraceptives And Breast Cancer Risk Among Younger Women. J Natl Cancer Inst 1995;87:827-35. 
10. Hwang, L. Y., Ma, Y., Benningfield, S. M., Clayton, L., Hanson, E. N., Jay, J., Jonte, J., Godwin de Medina, C., & Moscicki, A. B. (2009). Factors that influence the rate of epithelial maturation in the cervix in healthy young women. The Journal of adolescent health: official publication of the Society for Adolescent Medicine, 44(2), 103–110. 
11. Smith, J et al. (2003). Cervical cancer and use of hormonal contraceptives: a systematic review. The Lancet, 361 (9364), 1159-1167 DOI: 10.1016/S0140-6736(03)12949-2
12. Dyer O. (2002). WHO links long term pill use to cervical cancer. BMJ. Clinical research ed, 324(7341), 808.