Suomalaisessa mediassa julkaistaan säännöllisin väliajoin raskauden ehkäisyyn liittyviä artikkeleita, joissa on lähes aina täysin sama sisältö vaikka asiantuntijat vaihtelevat. Ehkäisyyn liittyvät artikkelit vilisevät yleensä virheellisiä väittämiä ja niiden tarkoitus tuntuu ensisijaisesti olevan lievittää alati kasvavaa huolta hormonaalisen ehkäisyn terveyshaitoista. Artikkeleihin haastatellut asiantuntijat eivät tiedä mitään luonnollisen ehkäisyn menetelmistä ja esittävät keinotekoisestakin ehkäisystä väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa. Koska yksi kirjoitus on liian vähän yleisten ehkäisyyn liittyvien virheväittämien korjaamiseksi, tämä kirjoitus aloittaa artikkelisarjan nimeltä “Virhekäsityksiä ehkäisystä”. Ensimmäinen usein viljelty virheellinen väite on: “Ehkäisyvalmisteet sisältävät keltarauhashormonia eli progesteronia”.
Raskauden ehkäisyyn tarkoitettujen hormonivalmisteiden sanotaan yleisesti sisältävän estrogeenia ja progesteronia eli keltarauhashormonia. Mitkään ehkäisyvalmisteet eivät kuitenkaan sisällä progesteronia. Progesteroni on munasarjojen, tai tarkemmin sanottuna ovulaation jälkeen muodostuvan keltarauhasen, tuottama hormoni, jota tuottaa myös istukka raskauden aikana ja vähäisissä määrin lisämunuaiset. Ehkäisyvalmisteet sen sijaan sisältävät synteettisiä progestiineja, joita ovat esimerkiksi levonorgestreeli, desogestreeli, drospirenoni, gestodeeni, norgestimaatti, etonogestreeli, noretisteroni ja syproteroniasetaatti. Jotkin progestiinit (kuten levonorgestreeli, jota esimerkiksi hormonikierukat sisältävät) muistuttavat biokemiallisesti enemmän testosteronia kuin progesteronia eikä millään progestiinilla ole täsmälleen samoja vaikutuksia kehossa kuin progesteronilla (tai millään muullakaan kehon hormonilla). Ehkäisylääkkeet saattavat sisältää joko vain jotakin progestiinia (kuten minipillerit, hormonikierukka ja ehkäisykapseli) tai progestiinia yhdistettynä synteettiseen estrogeeniin (kuten yhdistelmäpilleri tai ehkäisyrengas).
Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden voidaan sanoa sisältävän estrogeenia, koska estrogeeni ei ole yksittäinen hormoni vaan yleisnimitys, joka sisältää paitsi kehon tuottamat estrogeenit (estroni, estradioli ja estrioli) myös synteettiset ja puolisynteettiset yhdisteet, joiden rakenne on lähellä luonnollisten estrogeenien rakennetta. Ehkäisylääkkeiden sisältämä estrogeeni on useimmiten etinyyliestradiolia. Eri estrogeenit toimivat kehossa eri tavoilla mutta ehkäisylääkkeiden sisältämä estrogeeni ei toimi solutasolla samoin kuin mikään kehon oma estrogeenihormoni. Sekä progestiinit että synteettiset estrogeenit ovat keholle vieraita yhdisteitä, jotka sekoittavat koko hormonijärjestelmän.
Estrogeeni on vallitseva hormoni kuukautiskierron follikkelivaiheessa ennen ovulaatiota ja progesteroni taas luteaalivaiheessa ovulaation jälkeen. Estrogeeni ja progesteroni toimivat yhdessä ja tasapainottavat toistensa vaikutuksia. Näiden hormonien vaikutukset eivät rajoitu kohtuun tai edes lisääntymiseen sillä estrogeenin ja progesteronin tasapaino edistää esimerkiksi luuston, rintojen, sydän- ja verenkiertoelimistön, kilpirauhasen ja hermoston terveyttä ja tasapainoa. Säännöllinen ovulaatio tarkoittaa säännöllistä progesteronin tuotantoa ja ovulaation puuttuminen tarkoittaa progesteronivajetta. Suurin osa ehkäisylääkkeistä lopettaa kuukautiskierron, ovulaatiota ei tapahdu, keltarauhasta ei muodostu eikä progesteronia siis erity. Estrogeenin ja progesteronin tasapainon häiriintyminen vaarantaa pitkäaikaisterveyden ja altistaa muun muassa rintasyövälle, osteoporoosille, sydänkohtauksille ja kilpirauhasen toimintahäiriöille mutta aiheuttaa myös monenlaisia jokapäiväistä elämää hankaloittavia oireita kuten mielialanvaihtelua, masennusta, ahdistuneisuutta, päänsärkyä, turvotusta, painonnousua, väsymystä, unettomuutta ja seksuaalista haluttomuutta. Kuulostaako tutulta? Progesteronin tuotannon estyminen on yksi syy niihin moninaisiin oireisiin, joita hormonaaliset ehkäisyvalmisteet aiheuttavat.
Tutkimuskirjallisuutta:
Lieberman, Allan & Curtis, Luke. In Defense of Progesterone: A Review of the Literature. Alternative Therapies in Health and Medicine. 23 (6), October 2017.
Mohammed H, Russell I.A., Stark R, Rueda O.M., Hickey T.E., Tarulli G.A. et al. Progesterone receptor modulates ERalpha action in breast cancer. Nature2015, 523: 313-317.
Godbole, M., Tiwary, K., Badwe, R., Gupta, S., & Dutt, A. Progesterone suppresses the invasion and migration of breast cancer cells irrespective of their progesterone receptor status – a short report.Cellular oncology (Dordrecht),40(4), 2017, 411–417.
Li, Danni & L Hitchcock, Christine & Barr, Susan & Yu, Tricia & Prior, Jerilynn. Negative Spinal Bone Mineral Density Changes and Subclinical Ovulatory Disturbances–Prospective Data in Healthy Premenopausal Women With Regular Menstrual Cycles. Epidemiologic reviews.36(1)·November 2013.
Prior, Jerilynn C. Progesterone Within Ovulatory Cycles Needed for Cardiovascular Protection: An Evidence Based Hypothesis. Journal of Restorative Medicine, Volume 3, Numer 1, April 2014. 85-103(19)
Kalyan, Shirin & Prior, Jerilynn. Bone Changes and Fracture Related to Menstrual Cycles and Ovulation.Critical reviews in eukaryotic gene expression. 20, 2010 213-33.
Niethammer, B., Körner, C., Schmidmayr, M., Luppa, P. B., & Seifert-Klauss, V. R. Non-reproductive Effects of Anovulation: Bone Metabolism in the Luteal Phase of Premenopausal Women Differs between Ovulatory and Anovulatory Cycles. Geburtshilfe und Frauenheilkunde,75(12), 2015. 1250–1257.
Sathi, P., Kalyan, S., Hitchchock, C.L., Pudek, M., Prior, J.L. Progesterone therapy increases free thyroxine levels—data from a randomized placebo‐controlled 12‐week hot flush trial. Clinical Endocrinology Volume 79, Issue 2, August 2013. 282-287.
Shüssler, P., Kluge, M., Yassouridis, A., Dresler, M., Held, K., Zihl, J. &Steiger A. Progesterone reduces wakefulness in sleep EEG and has no effect on cognition in healthy postmenopausal women.Psychoneuroendocrinology Volume 33, Issue 8, September 2008, Pages 1124-1131.
Brinton, R. D., Thompson, R. F., Foy, M. R., Baudry, M., Wang, J., Finch, C. E., … Nilsen, J. Progesterone receptors: form and function in brain. Frontiers in neuroendocrinology, 29(2), 2008 313–339.
Katy Vincent and Irene Tracey. Hormones and Their Interaction with the Pain Experience. Reviews in Pain2008 2: 20.